Reia Leikola-Walden

Suomi

Koiraharrastukseni alkoi vuonna 1980, kun hankin blue roan cockerinartun . Näyttelykärpänen puraisi, ja 1982 innostuin uudesta rodusta eli tanskandogista.  Koiraharrastus oli vienyt koko käden ja koiramäärä pikkuhiljaa lisääntyi. Vuonna 1986 talouteen tuli kaksi elämäni koiraa, tanskandoggi Kans&Pohj MVA Helisain Alma Ata , useana vuonna rotunsa voitokkain narttu sekä Ruotsista pomeranianuros Kans MVA Pomeroy Thumbs Up , niinikään moninkertainen rotunsa vuoden koira. Näyttelyissä käytiin ahkerasti näiden kanssa ja kasvatin myös muutaman cockeripentueen. Ensimmäinen doggipentueemme syntyi vuonna 1987. Pentueissa kuitenkin ilmeni erilaisia terveysongelmia ja niinpä kuudes ja viimeinen Walanos-tanskandoggipentue näki päivänvalon vuonna 1996.  Pomeranianpentueita syntyi myös muutama ja sivuhyppäyksenä kasvatin myös yhden sk colliepentueen. Cockereiden, pommien ja doggien lisäksi minulla oli muutama amerikancockeri, mopsi ja yksi isovillakoirakin. 90-luvun lopulta aina 2000-luvun alkuun oli koirarintamalla hiljaisempaa kasvatustyön loputtua. Keskityin kahden tyttären kasvatukseen ja koirat vähenivät pikkuhiljaa luonnollisen poistuman kautta. 90-luvun puolivälissä meille muutti punainen irlannisetteriuros , joka menehtyi nuorena, ja perään toinen, jonka kaveriksi tuli vuonna 2000 pk collie Näiden kanssa käytiin joitakin kertoja kehissä mukavalla menestyksellä, Jatkumona vuosikymmenien koiraharrastukselle hakeuduin ulkomuototuomareiden peruskurssille ja valmistuin tuomariksi tanskandogeille vuonna 2003. Vuonna 2008 – vuosien tauon jälkeen – hankin blue roan cockerinartun  ja palasin  näin juurilleni siihen ensimmäiseen rotuuni.  Vuonna 2010 hain Ruotsista toisen blue nartun, CIB, CIE, FI,EST, LV MVA HeJW-11 JV11-V12 Manaca´s Sara Smilen (Maisa), joka aloitti näyttelyuransa lupaavasti jo juniorina ollen Vuoden Juniori 2012 ja seuraavana vuonna Vuoden Cockerspanieli ja Cocker Of The Year 2013 ja jolla teetin kolme pentuetta. Viimeisin pentueeni syntyi vuonna 2017. Aika näyttää, vieläkö talossamme näemme pentuja. Tällä hetkellä minulla on kotona ainoastaan kaksi 10-vuotiasta omaa kasvattiani.   
 Koiraharrastuksen lisäksi elämääni kuuluu tiiviisti suomenhevosruuna Castellon Verneri. Lisäksi veneilen, mökkeilen, matkustan ja kulutan kulttuuria aina ehtiessäni. Olen pikkuhiljaa – hitaasti – laajentanut ja arvostelen nykyään suurta osaa ryhmistä 2 ja 6 ja koko ryhmiä 4, 7 ja 8, laajennan ryhmiä 2 ja 6 edelleen sekä ryhmää 10.